Harrastusten synkrointi

Sen lisäksi, että minulla on koiria, kisaan niillä ja kasvatan, harrastan myös muuta. Tykkää tehdä käsilläni kaikenlaista ja tästä johtuen näprään tarpeellista ja turhaa nahasta, savesta, kankaasta ja joskus harvoin puusta. Tänään mennään kuvablogin puolelle ja näytän muutaman tuunatun loimen.

Valkia joulu - savea kintereeseen asti

Meillä on pari päivää vielä semmoinen etelän talvi. Tai lähinnä etelän pirun pitkäksi venynyt syksy. Keskilämpötila vuorokaudessa on 3-5 plus asteen tuntumassa. Vettä sataa parhaimmillaan viikon putkeen ja sitä tulee tolkuttoman paljon. Kaikki ojat on vettä väärällään, mettään voi mennä, mutta ei ilman saappaita. Pelloille ei juurikaan ole asiaa. Siellä saa tarpoa kohta kaulaansa myöten savessa. Tämä keli alkaa kauniistikin sanottuna vituttaa. Ja tämmöinen keli oli meidän joululomalla.

Harrastus vai maisemanhoitoa?

Tänään kirjoitan ehkä vähän Aaposta. Teen kyllä toisen postauksen meidän joululomasta mikä on sitten vain poninhajuinen ja näköinen. Tänään kirjoitan ymmärtämisen tuskasta. Tai oppimisesta. Joku on joskus sanonut ettei vanha koira opi uusia temppuja. No oppii se kunhan jollain on pirun pitkä pinna ja yhtä paljon makkaraa. Minäkin opin uusia temppuja, mutta ongelma on että mistä sitä oppia lähtisi hakemaan?

Uskontoni Ebay

Perse sen kun leviää. Nykyään edes ostoksilla käynti ei kuluta kaloreita kun voi tässä koneella selkä kierossa, silmät killissä ja kuola poskella valuen (aamutakissa) shoppailla kaikkea järkevää ja vähän vähemmän järkevää. Ebay on aivan helvetin vaarallinen paikka!

Vierivä kivi ja silleen

Lupasin kirjoittaa uudesta sinisestä lelusta. Ja kirjoitankin. Ja samalla kerron niistä hirmu onnellisista 15minuutista minkä sekin riemu kesti. No nyt täytyy sanoa, että kyseisen lelun elinaikaodote on säälittävän lyhyt, mutta no välillä jää luu käteen tai sitten vaan pallonraato.

Korvaamaton - niitä on hautausmaat täynnä

Hissua on ollut täälläkin. Aika on kortilla ja sen huomaa ihan kaikesta. Meillä on ollut töissä lievästi sanottuna hoppua ja tästä johtuen viimeiseen kahteen kuukauteen mahtuu pitkä pätkä pelkkää yötä, tuplavuoroja ja viimeiset kaksi viikonloppua normiviikkojen lisäksi töitä. Itsepäisyyspäivä oli ainut vapaa kolmeen viikkoon. Ja tänään. Tänään on perjantai 13. päivä ja minä olen vapaalla. Kuten myös huomenna ja sunnuntaina. Kukaan ei ole töissään korvaamaton, mutta silti oli tavallaan hienoa pystyä tekemään oma osansa ja vähän päälle. Näin talvella tuntuu hyvältä tuurata muita tai tehdä ylimääräistä kun tietää, että osa muista ovat tehneet saman kesällä, kun minulla kiire koirien kanssa. Työllä ei tartte itseään tappaa, mutta pienet reippaat rykäisyt itseasiassa nostavat työmotivaatiota, eikä ehkä vähiten siksi, että kokee olevansa tarpeellinen. Eli juuri nyt väsynyt mutta onnellinen :)

Isänmaata etsimässä

Itsenäisyyspäivä oli ensimmäinen vapaapäivä varmaan kahteen viikkoon. Olen ollut töissä aamua yötä ja viikonloput siihen perään. Olin siis kovasti odottanut perjantaita ja kunnon maastolenkkiä Aapon kanssa.