Harrastusten synkrointi

Sen lisäksi, että minulla on koiria, kisaan niillä ja kasvatan, harrastan myös muuta. Tykkää tehdä käsilläni kaikenlaista ja tästä johtuen näprään tarpeellista ja turhaa nahasta, savesta, kankaasta ja joskus harvoin puusta. Tänään mennään kuvablogin puolelle ja näytän muutaman tuunatun loimen.


Näiden loimien kohtaloksi oli tullut hiiri. Tuo saatanallinen siimahäntä joka kuvittelee voivansa syödä, pesiä ja paskoa missä sattuu huvittamaan. Muistamme miehen kanssa moisia mulkkuja sinisille namilastuilla, mutta noin kuukausi sitten manasin harmaat perkeleet niin syvälle helvetin uumeniin, etteivät koskaan löydä pois. Tyypit söi minun, vaatehuoneessa pahvilaatikossa, onnellisena köllöttäneet kokochapsit. Tästä sisään ja tuolta ulos. Rakkaat pöksyt ovat nyt kuin emmentalia ja jokainen hiiri tällä tontilla hamaan taivaan tappiin asti kirjoitti kuolemantuomionsa tämän yhden ääliön takia. Mutta loimiin palatakseni. Näistä oli haettu pesätarpeita. Pieniä reikiä vuoressa ja jokunen ex-hevosten aikaan saama palkeenkieli.

Loimien paikkaaminen on muuten ihan perseestä. Varsinkin kun on kone minkä kyljessä lukee Heavy Duty ja toinen karjuu kuolemaa kolmesta kerroksesta fleeceä. Että terkkuja vaan sille muistaakseni tamperelaiselle ompelukonekauppiaalle, joka käsityömessuilla 2012 möit minulle tuon kasan paskaa. Käsittämättömän surkea kapistus. No mutta toppaloimet ja paska kone on loistava tapa testata lääkitystä ja käsinkään ei huvittanut ommella. Eiku paikkaamaan.

Tavan paikat on tylsiä. Kun aloitin tätä ensimmäistä takkia, niin korjasin ja tarkastin tavaroita myyntiä varten. 145cm toppaloimia oli vissiin kymmenkunta joten niistä voi hyvin myydä yhden tai kaksi. Yhden sairaan paksun korjasin, viikkasin ja totesin, ettei enää jatkossa asu enää meillä. Loimi oli niin paksu ettei pysynyt viikattuna kasassa vaan oikesi muhkeaksi möykyksi. Seuraavassa loimessa oli monta holea siellä ja täällä. Kun kävi piru mielessä lopputulos oli tälläinen :)

No jotta Aapo olisi Aapo, niin nykyään tuossa nuolen alapuolella on myös pilvi. Herra entrasi takkia kohilleen heti ensimmäisenä yönä. Se on kiva kun hevosilla on tämmöinen työllistävä vaikutus. No projekti jatkuu. Koska klipperi on tullut kotiin ja Ronja pitäisi päästään turkistaan, sille tulee värkkää, ostaa ja järjestää asianmukaiset vaateparret ennen turkin tiputtamista. Nyt ihan vaan varovasti muistutan, että en huvikseni klippaa hevosta tammikuussa, mutta Ronjan turkki on mielettömän paksu ja poni hikoaa kuin possu vähästäkin työstä. Eikä sitten tietenkään kuivu oikein millään. Toinen ongelma on Ronjan eteläntuliaiset, eli käpymadot. Viime madotuksessa punaisia veijareita tuli pihalle ihan riittävästi ja turkissa on edelleen munan näköisiä hippusia odottamassa parempia kelejä kuoriutumiseen. Ne voi tosiaan venaa niitä kelejä tuolla lantalassa. Kuten hiirillä, näilläkin alivuokralaisilla on erittäin lyhyt elinaikaodote.

Ronjan loimet onkin pikku ongelma. Selkä on 105cm mutta mikään 105cm ei mene edestä kiinni. No fleecet menee, mutta ne venyy. Sitten hommataan 115cm jotka tuunataan joka suunnasta sopivaksi. Jeesussavotta. Tämä seuraava kaveri oli hieman toisenlainen. 125cm tuhannen rikki oleva turjake, jolla oli jo kaatopaikka tuomio. Kunnes päätin kutistaa sen...

Ja purkaa jämäpaloista kanttinauhat kiinnitettäväksi takaisin loimen alareunaan...

Minkä jälkeen jäi paljon toppakangasta yli? Siitä oli pakko rakennella kaulakappale. Aapollakin on fullneck, joten Ronjakin tahtoo.

Kun telkkusin tämän viritelmän, paskan ompelukoneen ja ponin omistajan vaatimusten kanssa kolme iltaa, tuli lopputulokseksi tämä:

Kauhusta kankeana kipitin takin kanssa iltatalliin ja mietin että poltanko loimen vai laitanko ponin pakasteeseen jos loimi ei sovi? Selkämitaksi laitoin 108cm, koska saa olla reilu. Kaulakappale on tehty ilman mitään mittoja ja loimi lyhennettiin myös hieman korvakuulolta. Se sopi loistavasti. Otan huomenna kuvan Ronjasta takki päällä. Huomatkaa erittäin ruma vihainen lintu, jonka Mona vaati loimeen. Pitää kuulemma olla kuva kun Aapollakin on. No kyllä äiti tekee...