sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Niin se viikko vierähti

Tänään on taas sunnuntai. Aapo on ollut meillä nyt viikon ja ehkä pikkuhiljaa, jos ihan varovasti ajattelee, elämä alkaa tasoittua :) Mutta nyt pätkän matkaa Aaposta vielä silloin kun hän oli kotona. Hiidenmaalla, Eestin lapissa.


Aapo on siis eestinhevonen. Ori hän ei enää ole, vaikka sukuposti niin väittää. Luulee kyllä olevansa. Ostin Aapon Soo Oru tallilta ja vaikka pienen pieniä mutkia oli matkassa niin homma toimi ja sain sitä mitä tilasin. En siis nähnyt Aapoa livenä saati ratsastanut, vaan ostin hänet kuvien, sukutaulun ja myyjän kertoman perusteella. Riskaabelia? ei tällä kertaa. Kyselin apuja ihmisiltä somessa kun päätin ostaa hevoseni Eestistä. Muutama auttoi ihan aidosti ja tästä johtuen minä olen nyt tässä koneella ja Aapo tarhassa kiusaamassa kiukuista shetikkaa. Minulle suositeltiin ko tallia ja myyjää. Eikä suotta. Kieliongelmia ei ollut, paperiongelmia ei ollut, aikataulu meillä kusi, mutta se ei johtunut myyjästä. Eli homma toimi. Minäkin suosittelen.

Kun mainitsin kyselleeni hullutallinetistä ja facesta apuja tuontiin ja yhteyksiin sain myös aimo laidallisen paskaa koska ostan hevoseni virosta tai "ryssistä". Suomessakin on myytävänä eestiläisiä ja kuulema varmasti turvallisempaa?? tuota... tämä seuraava paskantaminen on kaikille teille runkkutrokareille, jotka ostitte viron keltaisenpörssin tai muun kanavan kautta ne 500-1000e 3-6 vuotiaat, joilla oli omistajansa mukaan ollut satula ja ehkä jopa ratsastajakin hetken selässä. Muuten olivat perinteisesti isossa laumassa AINA olleita hobusia, jotka myytiin projekteiksi. MINÄKIN näin ne kaikki ja hylkäsin koska en etsi taisteluparia taidoilleni vaan perusasiat osaavaa. Kun tarjoatte kenelle tahansa kouluttamatonta peltopelleä HeC tasoisena, se on pelottavaa. Koska  kuitenkin ostitte hevosen 700e ja myytte vaatimattomaan 2800e hintaan, niin tiedättekö miksi tätä kokonaisuutta sanotaan? Se on kusetusta. Oletan että jokainen lahden takaa trokaava on varmasti sitä mieltä, ettei sieltä ostaminen missään tapauksessa kannata. Ei tietenkään, sehän on pois trokarin kauppakassista ja kukkarosta. Ainakin kaksi näistä esimerkin kaltaisista yö yli kouluttautuneista hevosista olivat niitä, jotka minulle tarjotessa elivät edelleen Virossa. Suomeksi kukaan ei tasan ollut tehnyt niillä mitään, joten koulutustaso todellakin oli täysin perusteeton...
 Annan vinkin. Ostakaa ne hevoset suoraan kasvattajalta tai ratsuttaja/myyntitallilta mihin KASVATTAJAT ovat ne hevoset laittaneet. Riski polkea paskaan on yhtä suuri kuin suomessakin ja vaatii kunnon pohjatyön ostajalta sekä maltin ja aivot. Jos joku noista puuttuu ei kannata ostaa hevosta mistään. Pointi on siinä, että riskinne on yleensä VÄHINTÄÄN puolet halvempi.

Meidän seuraavakin hevonen  tulee Eestistä. Sen aika ei ole vielä. Jollain aikavälillä kuitenkin laajennamme tallia kolmelle ja samaa syssyyn remontoidaan pintoja sisä ja ulkopuolelta. Seuraava kaveri on iso. Haaveilemme torista tai jostain isosta risteytyksestä, millä on norsun pinna, tasainen liike ja loputon ymmärrys kohtalostaan joutua/päästä ratsuksi miehelle, joka tykkää köpötellä ja haaveilee maastoesteistä :) Tämän jättiläisen tapauksessa ensin opetellaan oikea laukka, harjoitusravi ilman johtavaa ohjaa molemmin puolin ja laukkavoltti putoamatta. Kyllä, meidän iskä ei ole vielä hirmuisen taitava, mutta päässyt pitemmälle kuin moni muu ratsastamalla 10kk ehkä joka toinen viikko... tunnin. Katsellaan miten homma etenee :)

Seuraavassa pätkässä sitten Aapon ja minun ekat lenkit :) ne on jo tehty ja kaikki meni ihan mallikkaasti. Parannettavaa toki jäi ja mietittävää, mutta siitä lisää ensi kerralla :)

2 kommenttia:

  1. Mahtavaa teksitä kaikinpuolin! Ihan mielenkiinnosta kysyisin Aapon hintaa ja 'toimituskuluja' sekä siihen samaan että mitä kaikkea tähän hintaan saitte :) (luonne, miten paljon opetettu asioita jne) Itte oon pohtinu nuita hevostenhakureissuja suomen ulkopuolelta, välittäjiä jne. Ja on pyöriny sama takaraivossa, että suurinosa välittäjistä kusettaa ja paljon. Kasvattajalta hankkiminen muutenkin lienee järkevintä (myös suomessa), mutta harvaan hevosihmiseen sitä osaa luottaa ko on kaikenlaista nähny.. Mutta hei, tykkään älyttömästi kirjotustyylistäsi ja onnea kovasti uudesta my little ponista ;) Jään innolla seuraamaan teidän kuulumisia! terv. kroonista heppakuumetta kärsivä hevoseton..

    VastaaPoista
  2. Aapon hinta oli siinä keskitasossa missä peruskoulutetun puhdassukuisen eestin hevosten hinnat on. Sen tarkemmin hintaan tarttumatta, tonnilla hän ei lähtenyt mutta kolmeakaan ei tarvinnut maksaa. Toimituskulut eli käytännössä kuljetus maksaa 300-350e. Meillä oli tuo jälkimmäinen, mutta Aapohan ei tullut mantereelta vaan Hiidenmaalta ja kuljetus oli kotiovelle asti.
    Luonteeltaan Aapo on kiltti ja utelias. Ruoka on vakava asia ja siihen suhtaudutaan jopa kiukulla. Ei pure, ei potki. Aluksi kyllä kokeili ihan kaikki temput ylikävelystä karsinan seinälle litistämiseen, mutta kertaneuvottelulla homma on ollut paketissa ja jotenkin kummallisesti kaikki käyttäymisohjeet ovat pulpahtaneet mieleen. Erittäin hyvä satuloida ja suitsia. Osaamisesta voi kertoa sen verran, että menee kaikki askellajit molempiin suuntiin. Hyppää pientä ja ymmärtää perusavut hyvin. Väistöt ja muut tulevat joskus. Vaihtaa laukan suunnanvaihdossa itse. Osa näistä tiedoista perustuu myyntivideoon ja osan olen jopa ehtinyt testaamaan.
    Teen jossain vaiheessa oman jutun noista paikoista, mistä hevosia voi katsella ja mitkä niistä ovat mielenkiintoisia syystä tai toisesta. Mutta nyt takaisin sorvin ääreen :)

    VastaaPoista